You are here

Napon tarina

Napon alkuperä

Ajatus Naposta sai alkunsa työterveys- ja työturvallisuusviraston viestinnän asiantuntijoiden piirissä vastauksena tarpeeseen saada laadukkaita informaatiotuotteita, joita voitaisiin käyttää kansalliset rajat ylittäen erilaisissa kulttuureissa, eri kielisinä ja työelämässä olevien ihmisten tarpeiden mukaisesti. Elokuvia ei ole suunniteltu tarjoamaan kattavaa esitystä tietystä aiheesta, eikä niitä tule pitää koulutus- tai opetuselokuvina. Asialleen omistautuneina hahmoina Napon ja hänen ystäviensä tehtävänä on herättää kiinnostus työturvallisuus- ja työterveysasioihin hauskojen juonenkäänteiden sekä huumorintajuisen ja iloisen asenteen avulla. "Turvallisuutta hymy huulessa" on Napon idea entistä turvallisempien, terveydelle suotuisimpien ja parempien työpaikkojen hyväksi. Kaikki elokuvat ovat lukuisten eurooppalaisten toimijoiden yhteistuotantoa. Bilbaossa Espanjassa sijaitseva Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto on rahoittanut websivuston kehittämistä.

Taustatietoja

Napo-elokuvien yhteenliittymä syntyi Euroopan työsuojeluvuoden 1992–1993 ja Euroopan komission järjestämien Euroopan elokuvafestivaalien yhteydessä.

Komissio tuki elokuvafestivaaleja siinä toivossa, että pystyttäisiin löytämään parhaimmat elokuvat, joita voitaisiin mukauttaa siten, että niitä voitaisiin käyttää kaikkialla Euroopan unionissa. Tämä osoittautui vaikeaksi. Monet elokuvat olivat kaupallisten tuotantoyhtiöiden tekemiä, eivätkä nämä halunneet luopua oikeuksistaan. Kulttuurierot aiheuttivat sen, että elokuvien kuvien, juonen ja olemuksen johdosta niitä oli vaikea mukauttaa ja siirtää kansallisten rajojen yli.

Vuoden 1995 Strasbourgin elokuvafestivaalien jälkeen neljä aktiivista viestinnän ammattilaista Ranskasta, Saksasta, Ruotsista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta kokoontui yhteen keskustellakseen eri keinoista tilata ja tuottaa elokuva, jota käytettäisiin kaikkialla Euroopassa.

Napo-yhteenliittymään kuuluu tällä hetkellä kahdeksan jäsentä: AUVA (Itävalta), CIOP (Puola), DGUV (Saksa), EU-OSHA (Bilbao, Espanja), INAIL (Italia), INRS (Ranska), SUVA (Sveitsi) ja TNO (Alankomaat).

Ryhmän kokoonpano

Eric Scandella, Napo-filmien kirjoittaja ja ohjaaja, Via Storia.

Fabrice Barbey Protozoaire, 3D-animaation tuottaja.

Henri Muller, alkuperäisen musiikin säveltäjä.

Napon alkuperä

Ryhmä valmisteli ehdotuksen, määritelmän ja tarjouskilpailun työpaikkojen varoitusmerkkejä koskevan videon tuottamisesta. Ryhmän jäsenet etsivät lisäksi omista maistaan kaksi tuotantoyhtiötä, jotka kutsuttiin viemään asiaa eteenpäin. Kilpailun voitti ranskalainen yhtiö nimeltä Via Storia, jonka kotipaikka on Strasbourg. Napo oli syntynyt!

Ensimmäinen video, Best Signs Story, esiteltiin EU:n elokuvafestivaaleilla Edinburghissa vuonna 1998. Video voitti palkintoja Sao Paulon maailmankongressissa vuonna 1999 sekä kansallisilla elokuvafestivaaleilla Ranskassa ja Saksassa.

Bilbaossa sijaitseva Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto ilmaisi vuonna 2003 kiinnostuksensa kolmannen videon tekemisestä Euroopan kampanjaviikon tukemiseksi. Kampanjaviikon teemana oli tuolloin "Vaaralliset aineet". Elokuvakonsortion kanssa solmittiin sopimus, jonka myötä virasto saattoi jakaa master-kopioita videosta kaikkiin jäsenvaltioihin, EU:n jäsenyyttä hakeneisiin sekä Euroopan vapaakauppaliittoon EFTAan kuuluviin maihin. Sopimuksessa oli selvät ehdot muuhun kuin yksinoikeuteen perustuvasta käytöstä, oikeuksista ja kustannuksista. Yhteistyö jatkuu edelleen.